General information Teaching Examinations Structure of degree Study blocks Study units

Kieliteknologia

Aineen puitteissa hankitaan monitieteiset perustiedot alasta ja sen menetelmistä ja erikoistutaan jollekin kieliteknologian monista sovellusalueista.

Kieliteknologia tutkii, kehittää ja soveltaa menetelmiä luonnollisen kielen käsittelyä varten. Ihmiset viestivät ja varastoivat tietoa, kokemusta ja ymmärrystä tavallisesti kielen avulla, siis puheena tai tekstinä. Pidämme ensi näkemältä kieltä yksinkertaisena ja itsestään selvänä. Todellisuus osoittautuu kuitenkin toisenlaiseksi: vaikka kielessä on säännönmukaisuuksia, se on samalla myös hyvin moniselitteistä. Tämä paljastuu koko laajuudessaan, kun kieliteknologiassa yritämme opettaa tai ohjelmoida kielen tunnistamista tai tuottamista tietokoneelle. Luonnollisten kielten (kuten suomen tai englannin) kuvaaminen jäsentämistä ja tunnistamista varten vaatii kohteena olevan kielen ja sen rakenteen hyvää hallintaa. Kieliteknologia sisältää myös laskennan kannalta hyvin haasteellisia tehtäviä. Kieliteknologia onkin mielekäs ala ja innostava yhteistyökenttä kielestä kiinnostuneille sekä humanistisesti että teknisesti suuntautuneille opiskelijoille.

Sovellusten lisäksi voi erikoistua myös kieliteknologian menetelmiin, niiden kehittämiseen ja tutkimukseen.

Kieliteknologian opiskelijan sivuaineopinnoista

Tietojenkäsittelytieteen perusopintojen suorittamista 25 op laajuisina suositellaan kieliteknologian syventäviin opintoihin jatkaville opiskelijoille. Eräitä tietojenkäsittelytieteen suorituksia voidaan sopimuksen mukaan sisällyttää kieliteknologian arvosanoihin, esimerkiksi ohjelmointikursseja voi halutessaan sisällyttää kieliteknologian vapaavalintaisiin aineopintoihin.

Opiskelija, joka haluaa erikoistua sekä yleiseen kielitieteeseen että kieliteknologiaan, voi ottaa yleisen kielitieteen sivuaineeksi kieliteknologian ja päinvastoin, kunhan samansisältöisiä kursseja ei sisällytetä opintokokonaisuuksiin. Vaihtoehtoisesti yleisen kielitieteen kursseja voi sisällyttää melko runsaasti kieliteknologian opintoihin. Muihin oppiaineisiin sisällytettyjen osioiden tilalle suoritetaan vapaavalintaisia kieliteknologian opintoja.

Eräitä kieliteknologian opintokokonaisuuksiin soveltuvia kursseja on tarjolla myös muissa yliopistoissa. Tällaisten kurssien suorittamiseen tarvitaan JOO-opinto-oikeus siihen oppilaitokseen, jossa kurssin haluaa suorittaa.

Opintojen rakenne ja tavoitteet

Kieliteknologian pääaineopinnot muodostuvat oppiaineen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä pro gradu -tutkielmasta. Perusopinnot ovat yhteiset kieliteknologiassa ja yleisessä kielitieteessä ja ne ovat 25 opintopisteen laajuiset. Kieliteknologian aineopinnot ovat 45 opintopisteen ja syventävät opinnot (40 op) sekä pro gradu (40 op) yhteensä 80 opintopisteen laajuiset. Syventävät opinnot edellyttävät aineopintojen suorittamista tai vastaavia tietoja. Sivuaineena kieliteknologian aineopinnot suoritetaan 35 opintopisteen laajuisina.

Yksilöllinen sopiminen opintokokonaisuuksien muodostamisessa on mahdollista perus- ja aineopinnoissa mutta tarpeen erityisesti syventävissä opinnoissa. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen aloitetaan heti opiskelun alkuvaiheessa ja sitä päivitetään opintojen ajan. Usein opintojakson voi suorittaa itseopiskeluna. Suoritusmahdollisuuksista, yhdistelmistä sekä korvaavuuskysymyksistä on syytä sopia etukäteen opintokokonaisuuden koostamisesta vastaavan professorin kanssa.

Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot yleisestä kielitieteestä sekä yleisnäkemys kieliteknologian sovellusaloista. Aineopinnot suoritettuaan hän ymmärtää kielen perusrakenteet, osaa käsitellä ja muokata kieliaineistoja, käyttää tärkeimpiä kieliteknologisia menetelmiä sekä laatia yksinkertaisia kieliteknologisia moduuleja valmiiden työkalujen avulla. Syventävät opinnot suoritettuaan hän ymmärtää lisäksi menetelmien toiminnan ja soveltamisen erityisiin laajempiinkin tehtäviin.