Oppaan Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma, 2018-19 tiedot



Etusivu Opetus Tentit Tutkintorakenteet Opintojaksot

Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma

Koulutuksen tavoite

Koulutusohjelman koulutuksellisena tavoitteena on tuottaa erittäin syvällisiä tieteenalakohtaisia ja tieteidenvälisiä yhteiskunnallisiin muutoksiin liittyviä tutkimus- ja asiantuntijavalmiuksia. Koulutusohjelman tarjoama koulutus pohjaa laadukkaaseen oppimisympäristöön, joka tukee tohtorikoulutettavien omaperäistä tieteellistä ajattelua ja kasvua yhteiskunnallisten muutosten aihealueille liittyvän tietotyön asiantuntijoiksi. Koulutuksen aikana tohtorikoulutettavan kriittinen ajattelu sekä argumentaatio- ja ongelmanratkaisutaidot syvenevät. Samalla tohtorikoulutettavan tutkija- ja asiantuntijaidentiteetti sekä kyky itseohjautuvuuteen vahvistuvat.

Verkostoitumalla tutkimusyhteisöön sekä kotimaassa että kansainvälisesti tohtorikoulutettavan vuorovaikutustaidot, johtamis- ja neuvottelutaidot kehittyvät. Ohjelmassa kannustetaan tohtorikoulutettavia kehittämään erilaisia vertaistuen muotoja koulutettavien keskuudessa sekä osallistumaan yliopistoyhteisöllisiin opetus-, ohjaus-ja muihin asiantuntijatehtäviin.

Tohtorintutkinnon suoritettuaan tohtorikoulutetulla on erittäin syvällinen tietämys yhteiskuntatieteiden luonteesta, oman suuntautumisalaansa liittyvistä keskeisistä teorioista, käsitteistä, tutkimusmenetelmistä ja keskeisistä aihealueista. Hänellä on taito tuottaa uutta sekä teoreettisesti että yhteiskunnallisesti relevanttia tietoa. Hän hahmottaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin liittyviä teorian ja käytännön välisiä suhteita ja osaa soveltaa tietojaan käytännössä. Hän ymmärtää syvällisesti yhteiskunnallisia muutoksia, niiden syitä ja seurauksia sekä niihin liittyviä kestävyyshaasteita.

Tohtorintutkinnon suorittaneella on laaja-alaista tiedeviestinnän osaamista. Hänellä on kirjallisen ja suullisen viestinnän taitoja, joita tarvitaan vaativissa, monialaisissa tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä kotimaassa ja kansainvälisissä ympäristöissä. Tohtorintutkinnon suorittaneella on erinomaiset valmiudet itsenäiseen työskentelyyn ja moniammatilliseen yhteistyöhön erittäin vaativissa yhteiskuntatieteelliseen osaamiseen perustuvissa tietotyötehtävissä.

Koulutuksen sisältö

Ohjelman koulutusympäristö

Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma (PYAM) on monitieteinen yhteiskuntatieteellinen tohtoriohjelma, jota koordinoi valtiotieteellinen tiedekunta. Tohtoriohjelmaan osallistuu oppiaineita Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä, humanistisesta ja maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta. Valtiotieteellisestä tiedekunnasta PYAMiin kuuluvat kehitysmaatutkimus, poliittinen historia, talous- ja sosiaalihistoria sekä yleinen valtio-oppi.  Humanistisesta tiedekunnasta tohtoriohjelmaan osallistuu alue- ja kulttuuritutkimus. Maa- ja metsätaloustieteellisestä tiedekunnasta mukana on kuluttajaekonomia. Ohjelmaan kuuluvat myös monitieteiset tiedekuntarajat ylittävät tutkimusyksiköt: Pohjoismaiden tutkimuksen keskus, Eurooppa-tutkimuksen verkosto ja Aleksanteri-instituutti.

Tohtoriohjelman kuuluvat oppiaineet tarjoavat PYAMin tohtorikoulutettaville alakohtaista opetusta ja ohjausta. Tohtoriohjelma tarjoaa laajan, monitieteisen toimintaympäristön, joka tukee tohtorikoulutettavia ja heidän ohjaajiaan sekä tarjoaa välineitä oppiaineiden ja tutkimusyhteisöjen väliseen hedelmälliseen yhteistyöhön. Ohjelma järjestää vuosittain kursseja, seminaareja ja muista tilaisuuksia, jotka ovat avoinna kaikille ohjelmaan rekisteröityneille. Tohtoriohjelman tapahtumissa opettaa sekä kansainvälisiä tutkijoita että tohtoriohjelman omia asiantuntijoita.  Vuosittain järjestettävä konferenssi kokoaa yhteen kaikki PYAMin tohtorikoulutettavat ja tarjoaa foorumin esitellä omaa tutkimusta. Konferenssin avainpuhujina esiintyy alan kansainvälisiä asiantuntijoita.

Tieteellinen profiili:

Tohtoriohjelma kattaa laaja-alaisesti yhteiskuntatieteellisiä ja humanististen tieteiden lähestymistapoja, teorioita ja tutkimusmenetelmiä hyödyntäviä tutkimusaloja. Sen tieteellisiä vahvuusalueita ovat kansallisten ja kansainvälisten poliittisten järjestelmien, kansalaisyhteiskunnan mobilisaation, organisaatioiden ja hallintajärjestelmien ja päätöksenteon tutkimus, globaalin politiikan, poliittisen talouden ja kehityskysymysten sekä yhteiskunnallisten ympäristökysymysten tutkimus, kestävyystutkimus, pitkän aikavälin taloudellisen kehityksen sekä taloudellisten instituutioiden ja talouspolitiikan tutkimus, pohjoismaisen yhteiskunnan tutkimus, Eurooppa-tutkimus, Venäjän ja Euraasian tutkimus, yhteiskunnan sosiaalisen mikrorakenteen ja kulutuksen tutkimus, monitieteiset aluetutkimuskokonaisuudet sekä monitieteisten, tieteenalarajat ylittävien tutkimusmenetelmien filosofisten ja teoreettisten lähtökohtien tutkimus. Ohjelma yhdistää myös yhteiskunnan ajallista muutosta tarkastelevaa historiantutkimusta muiden yhteiskuntatieteiden kanssa sekä poikkitieteellistä kestävyystutkimusta.

Ohjelma toimii verkostoyhteistyössä muiden vastaavien kansallisten ja kansainvälisten tutkijankoulutusjärjestelmien kanssa. Mukana olevat tutkimusalat tekevät yhteistyötä omien verkostojensa ja yhteistyösuhteidensa kautta. Ohjelmassa on mukana valtakunnallisesti merkittäviä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä koordinoivia yksiköitä, kuten maailman kulttuurien laitoksessa toimiva Pohjoismaiden tutkimuksen keskus (CENS), politiikan ja talouden laitoksessa toimiva Eurooppa-tutkimuksen verkosto (NES) sekä Aleksanteri-instituutin FRRESH-jatkokoulutusverkosto.

Ohjelmalla on erittäin keskeinen merkitys sen kattamien alojen valtakunnallisen koulutusvastuun toteuttamisessa. Ohjelma pitää sisällään Helsingin yliopistoon sijoitettuja kansallisesti ainutlaatuisia koulutusaloja ja tutkimusyksiköitä, kuten kehitysmaatutkimus, talous- ja sosiaalihistoria, kuluttajaekonomia ja alue- ja kulttuurintutkimus. Vaikka yleisen valtio-opin ja poliittisen historian tutkijankoulutusta järjestetään myös muualla, ovat Helsingin yliopiston koulutusohjelmat ja tutkimusyksiköt kansallisesti merkittäviä monipuolisuutensa, laajuutensa ja kansainvälisen näkyvyytensä vuoksi.

Ohjelman alojen muodostama koulutuskokonaisuus on kansainvälisessäkin vertailussa selkeästi erottautuva. Profiili on houkutteleva jatko-opiskelijoille, jotka etsivät tutkimusympäristöä, missä ylitetään kaavamaiset tieteenalojen rajat. Yhdistämällä vahvaa tieteenalaosaamista uudenlaiseen poikkitieteelliseen tarkasteluun ohjelman koulutuskokonaisuus tarjoaa mahdollisuudet kokonaisvaltaiseen yhteiskunnan ja kulttuurin ymmärtämiseen sekä laaja-alaiseen oman tutkimuksellisen asiantuntijuuden ja tutkijan ammattitaidon kehittämiseen.

Työskentely-ympäristö

Koulutusohjelman tohtorikoulutettavat tekevät töitä sekä tutkimusryhmissä että itsenäisesti. Osa tutkimuksesta on teoreettista, osa empiiristä.

Opintojen rakenne

Tohtorintutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa kokopäivätoimisesti työskennellen. Tohtorintutkinnon voi suorittaa joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Tutkintoon sisältyy:

Opinnäytetyö

Väitöskirja muodostuu vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta (artikkeliväitöskirja), tai väitöskirja on yksin tekijän nimissä oleva yhtenäinen tieteellinen esitys, joka perustuu tutkimustyöhön ja on aikaisemmin julkaisematon (monografia). Väitöskirja voi olla myös muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ, jossa tekijän itsenäinen osuus on osoitettavissa.

Väitöskirjan pitää