Etusivu Opetus Tentit Tutkintorakenteet Opintokokonaisuudet Opintojaksot

HUOM! Tämä opas on tarkoitettu ennen 1.8.2017 aloittaneille opiskelijoille, jotka eivät siirry uusiin koulutusohjelmiin.

Ennen 1.8.2017 opintonsa aloittaneet Metsien ekologia ja käytön opiskelijat voivat joko suorittaa tutkintonsa loppuun vanhojen tutkintovaatimuksien pohjalta tai siirtyä uusiin koulutusohjelmiin:

Lisätietoa ja ohjeet siirtymiseen saat Flamman ohjesivulta (vaatii sisäänkirjautumisen): https://flamma.helsinki.fi/fi/HY365554

Korvaavuustaulukosta näet vanhan pääaineen ja uuden kandiohjelman opintojaksojen keskinäiset korvaavuudet. Pystyt hyödyntämään taulukkoa sekä siirtyessäsi uuteen koulutusohjelmaan että suorittaessasi vanhempia tutkintovaatimuksia (2016-2017).

 

Metsien ekologia ja käyttö

Pääaineessa perehdytään metsä- ja suoympäristöjen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään käyttöön. Opiskelu on monitieteistä ja käytännönläheistä. Kandivaiheen opinnoissa opiskelijat saavat perustiedot ja -taidot metsien ekologian ja käytön eri opetusaloilta. Suurin osa opinnoista on kaikille yhteisiä, mutta opiskelijalla on kuitenkin mahdollisuus valita monesta opintokokonaisuudesta ja erikoistua haluamaansa suuntaan jo kandivaiheessa. Maisterivaiheessa syvennytään eri opintosuuntiin, joita ovat metsä- ja suoekosysteemien hoito ja ennallistaminen, metsien toiminta ja tuotos, metsäeläintiede, riistaeläintiede, metsäpatologia ja mykologia, metsämaatiede, metsävarojen hallinta, metsäteknologia ja logistiikka, puuteknologia sekä trooppisten metsien ekologia, hoito ja käyttö. Pääaineesta valmistuneet ovat osaajia metsiä ja soita koskevassa ongelmanratkaisussa ja toimivat asiantuntija-, johto- ja tutkijatehtävissä kotimaassa ja ulkomailla.

 

Opintosuunnat maisterin tutkinnossa:

Metsä- ja suoekosysteemien hoito ja ennallistaminen

Metsä- ja suoekosysteemien hoito ja ennallistaminen kattaa näiden maamme valtaekosysteemien perusekologian lisäksi niiden hoidon, käytön metsien kasvatuksessa ja ennallistamisen erilaisen käytön jälkeen. Opinnot käsittävät luentojen ja seminaarien lisäksi kenttäkursseja, harjoituksia ja maastoretkeilyjä. Opintosuuntaa suositellaan metsä- ja suoekosysteemien hoitoon ja käyttöön liittyviin asiantuntijatehtäviin sekä alan opetus- ja tutkimustehtäviin aikoville. 

Opintosuunnan maisteriopintojen pohjaksi suositellaan kandidaatin tutkinnon opintokokonaisuuksia ”Metsäekologian perusteet” sekä ”Metsien hoito ja ennallistaminen”.

 

Metsien kasvu ja tuotos 

Metsien kasvun ja tuotoksen (MET) oppiaineessa opiskelija perehtyy syvällisesti kasvun ja tuotoksen ekologisiin perusteisiin ja näiden hyödyntämiseen metsien kehityksen ennustamisessa ja metsänhoidon suunnittelussa. Opintojen perusteisiin kuuluvat metsien hiili-, vesi- ja ravinnevirtoja ohjaavat ekologiset, biogeokemialliset ja ekofysiologiset perusprosessit sekä metsäpuiden populaatioekologia. Opinnot antavat myös hyvän perustan ymmärtää metsien roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä ja suunnitella metsänhoidon sopeuttamista ilmastonmuutokseen. Opinnot käsittävät luentojen, harjoitusten ja seminaarien lisäksi kenttäkursseja ja maastoretkeilyjä. Metodiset tieteet ovat tärkeitä opinnoissa. Opintosuuntaa suositellaan metsien kasvuun ja tuotokseen liittyviin asiantuntijatehtäviin sekä erityisesti alan opetus- ja tutkimustehtäviin aikoville.

Opintosuunnan maisteriopintojen pohjaksi soveltuvat kandidaattiopinnoista erityisesti ”Metsien toiminta ja tuotos”, ”Metsien hoito ja ennallistaminen” sekä ”Metsävarojen hallinta”.

 

Metsäeläintiede

Metsäeläintiede edustaa Helsingin yliopistossa metsätalouteen ja ympäristön hoitoon sovellettua eläintiedettä. Opintosuunnan tehtävänä on metsän tuhoeläinten biologiaan, ekologiaan ja populaatiodynamiikkaan sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvä tutkimus ja opetus. Toiminnan päämääränä on sekä metsien suojelu eläinten aiheuttamilta tuhoilta että tuhojen syiden ja seurausten monipuolinen selvittäminen. Lisäksi tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden vaaliminen metsänhoidon suunnittelussa ja metsien käsittelyssä. Opetus koostuu luentojen ja kirjallisuuden lisäksi monipuolisista käytännön harjoituksista laboratoriossa ja kenttäolosuhteissa. Opiskelun aikana tutustutaan metsäeläintieteen kannalta merkittäviin eläinlajeihin, niiden rakenteeseen, ekologiaan ja pyyntimenetelmiin. Sopivilla oppiaineyhdistelmillä voidaan saavuttaa pätevyys mm. metsätuholaisten asiantuntijana tutkimuksen, opetuksen ja ympäristöhallinnon tehtäviin. 

Opintosuunnan maisteriopintojen pohjaksi suositellaan kandidaatin tutkinnon opintokokonaisuutta ”Metsäekologian perusteet”. 


Riistaeläintiede

Riistaeläintiede edustaa Helsingin yliopistossa metsätalouteen, luonnonhoitoon ja monikäyttöön sovellettua eläintiedettä. Opintosuunnan tehtävänä on riistaeläinten sekä muiden luonnonvaraisten ja istutettujen selkärankaisten biologiaan, ekologiaan ja populaatiodynamiikkaan sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvä tutkimus ja opetus. Tavoitteena on riistan tarpeiden monipuolinen huomioon ottaminen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen metsien, maatalousympäristön ja vesistöjen suunnittelussa ja käsittelyssä. Samoin perehdytään karismaattisten riistaeläinten rooliin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Opetus koostuu luentojen ja kirjallisuuden lisäksi monipuolisista käytännön harjoituksista laboratoriossa ja kenttäolosuhteissa. Opiskelun aikana tutustutaan riistaeläintieteen kannalta merkittäviin eläinlajeihin, niiden rakenteeseen, ekologiaan ja pyyntimenetelmiin. Sopivilla oppiaineyhdistelmillä voidaan saavuttaa pätevyys mm. riistan- ja luonnonhoidon asiantuntijana tutkimuksen, opetuksen ja ympäristöhallinnon tehtäviin.

Opintosuunnan maisteriopintojen pohjaksi suositellaan kandidaatin tutkinnon opintokokonaisuuksia ”Metsäekologian perusteet” ja ”Riistaeläintiede”.

 

Metsäpatologia ja mykologia

Metsäpatologian ja sienitieteen oppiaine tutkii metsissä, viljelmillä, taimitarhoilla ja urbaanissa ympäristössä kasvavien puuvartisten kasvien tauteja ja muita vuorovaikutuksia sienten kanssa. Tavoitteena on ymmärtää sienten vaikutuksia puihin ja lisäksi sienten, bakteerien ja virusten ekologiaa ja biologiaa. Tieteenala palvelee metsä- ja ympäristösektoria tuottamalla tietoa puiden tautien ennaltaehkäisystä ja torjunnasta. Puiden tautien tutkimisen lisäksi tieteenala tutkii puutavaran ja -tuotteiden suojaamista tuhoilta. Metsäpuiden tautien torjunnan sekä puiden ja mikrobien vuorovaikutuksen tutkimuksessa käytetään bioteknologisia menetelmiä, kuten molekyylibiologiaa ja genomiikkaa.

Opintosuunnan maisteriopintoihin suositellaan kandidaatin tutkinnon opintokokonaisuutta ”Metsäekologian perusteet”.

 

Metsämaatiede

Metsämaatieteen opinnoissa perehdytään metsämaaperän ominaisuuksiin ja toimintoihin ja niiden muutoksiin ihmisen toimenpiteiden vuoksi. Tämä osaaminen on tärkeää sille, että metsien käsittelyn ja ympäristö- ja ilmastomuutosten ekosysteemivaikutuksia voidaan ymmärtää ja ennakoida, haittavaikutuksia ehkäistä tai lieventää sekä löytää uusia toimintamalleja. Maaperän ominaisuudet paikallisesti ja alueellisesti ohjaavat metsän kehitystä, metsästä saatavien tuotteiden tuotantoa ja muita ekosysteemipalveluja. Metsämaa on puiden ja muun metsäkasvillisuuden kasvupaikka sekä maaperäeliöstön elinympäristö. Maaperän biogeokemialliset prosessit säätelevät hiilen, ravinteiden ja veden kiertoa ja varastoitumista sekä ylläpitävät kasvillisuuden ravinteiden saatavuutta. Metsämaatieteen opinnot sopivat metsä- ja ympäristösektorin asiantuntijoiksi (suunnittelu-, hallinto-, opetus- tai tutkimustehtäviin) aikoville. Metsämaatieteeseen voi erikoistua maisteriopinnoissa opintokokonaisuuden ja opinnäytetyön kautta. Opinnot käsittävät luentojen, harjoitusten ja seminaarien lisäksi maastoretkeilyjä.

Opintosuunnan maisteriopintojen pohjaksi soveltuvat useimmat kandidaatin tutkinnon opintokokonaisuudet.

 

Metsävarojen hallinta

Metsänvarojen hallinnan tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet metsiä koskevan tiedon keräämiseen ja käyttöön metsiä koskevassa päätöksenteossa, ottaen huomioon sekä taloudellinen, ekologinen että sosiaalinen kestävyys.  Opintosuunnassa tutustutaan puun ja metsikön sekä metsäalueen ominaisuuksien mittaamiseen, kaukokartoitukseen ja paikkatietojärjestelmiin, metsän kehitystä, kasvua ja käyttöä kuvaavien mallien rakentamiseen, metsävaratietojen ajan tasalla pitoon, sekä metsäsuunnitteluun ja suunnittelun tietojärjestelmiin. Harjoitustyöt ovat olennainen osa opetusta. Opintosuunnassa opetettavien aihepiirien tietämyksestä on usein hyötyä myös kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä. Opintosuunnassa sovelletaan monipuolisesti tilastollisia ja operaatiotutkimuksen menetelmiä sekä tietotekniikkaa. Tärkeitä menetelmiä ovat erilaiset mallinnus-, luokittelu-, ja otantamenetelmät, eksaktit ja heuristiset optimointimenetelmät, monitavoitteisen päätösanalyysin menetelmät sekä osallistamiseen ja ryhmäpäätöksentekoon soveltuvat menetelmät. Uusi mittausteknologia kuten satelliittikuvat, satelliittipaikannusjärjestelmät sekä laserkeilaus muodostavat myös olennaisen osan metsävarojen hallinnan opintoja. Niiden kautta opiskelijat saavat perusteet lähes minkä tahansa ympäristöön liittyvän tiedonkeruu- ja päätösongelman ratkaisemiseen.

Opintosuunnan maisteriopintojen pohjaksi suositellaan kandidaatin tutkinnon opintokokonaisuutta ”Metsävarojen hallinta”.

 

Metsäteknologia ja logistiikka

Metsäteknologia kattaa metsätaloudessa tehtävät työt puunkasvatuksen teknologiasta puutavaran alkukäsittelyyn tehtaalla tai muulla käyttöpaikalla. Opintosuunta käsittelee myös infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon teknologian. Metsäteknologian opetus painottuu metsätöiden tekniikkaan ja puunhankinnan suunnitteluun sekä logistiikkaan. Alan kehittämis- ja rationalisoimistyössä nojataan metsätyötieteen sovellutuksiin, joissa matematiikalla, fysiikalla, ergonomialla, operaatiotutkimuksella ja taloudellisilla malleilla on keskeinen osa. 

Opintosuunnan maisteriopintojen pohjaksi suositellaan kandidaatin tutkinnon opintokokonaisuutta ”Metsäteknologia ja logistiikka”.

 

Puuteknologia

Puuteknologiassa perehdytään puuraaka-aineen rakenteeseen ja ominaisuuksiin sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Ensisijaisesti tarkastellaan niitä ominaisuuksia, joilla on merkitystä puun teollisessa jalostuksessa ja jotka vaikuttavat puutuotteiden, massan ja paperin sekä muiden puubiomassasta valmistettavien tuotteiden valmistukseen ja ominaisuuksiin. Olennaista on puun koko jalostusketjun hallitseminen metsästä lopputuotteeksi. Opetukseen kuuluu luentojen ja kirjallisuuden lisäksi harjoituksia ja retkeilyjä. Opintosuunnaksi se sopii metsäteollisuuden johto- ja asiantuntijatehtäviin sekä alan opetus- ja tutkimustehtäviin aikoville.

Opintosuunnan maisteriopintojen pohjaksi suositellaan kandidaatin tutkinnon opintokokonaisuutta ”Puuteknologia”.

 

Trooppisten metsien ekologia, hoito ja käyttö

Opintosuunnassa perehdytään tropiikin, subtropiikin ja kehitysmaiden luonnonvarojen, erityisesti metsien ja peltometsäjärjestelmien, ekologiaan, hoitoon, käyttöön ja suojeluun. Opetus painottuu kuivan ja kostean tropiikin luonnon- ja viljelymetsien sekä peltometsäviljelyn kysymyksiin, joita käsitellään ekologisesta, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Mm. ilmastonmuutoksen ja globalisoitumisen tuomat haasteet trooppisten metsien hoidolle ja käytölle ovat kattavasti mukana opetuksessa. Osa kursseista pidetään ja useimpien opinnäytetöiden kenttätyöt tehdään trooppisissa maissa. Opintosuuntaa tukeviksi opinnoiksi soveltuvat mm. maaperätieteen, metsätalouden suunnittelun, maatalouden tai kehitysmaatutkimuksen opinnot. Metsätieteiden laitoksella toimii v. 2002 perustettu Viikin tropiikki-instituutti (VITRI), jonka alaan tämän suuntautumisvaihtoehdon opetus kuuluu. 

Opintosuunnan maisteriopintojen pohjaksi suositellaan kandidaatin tutkinnon opintokokonaisuutta ” Trooppisten metsien ekologia, hoito ja käyttö (Tropical Forestry and Agroforestry 25 cr)”.