Etusivu Opetus Tentit Tutkintorakenteet Opintojaksot

HUOM! Tämä opas on tarkoitettu ennen 1.8.2017 aloittaneille opiskelijoille, jotka eivät siirry uusiin koulutusohjelmiin.

 

Kasvintuotantotieteet 

Oletko kiinnostunut pelto- ja puutarhakasveista sekä kasvintuotannon ekologisesta ja eettisestä kestävyydestä? Haluatko olla mukana ratkaisemassa maatalouden ja kasvintuotannon tulevaisuuden haasteita?  Kasvintuotantotieteiden pääaineen opinnoissa perehdytään maa- ja puutarhatalouden kasvintuotantoon, sen biologiseen perustaan sekä tuotantoon liittyviin haasteisiin. Pääaineeseen liittyvä tutkimus ja opetus tarjoavat mahdollisuuden syventyä kasvintuotantotieteisiin monella eri tasolla molekyylibiologiasta ekologiseen kestävyyteen. 

Kasvintuotantotieteiden maisterivaiheen pääaine sisältää kuusi opintosuuntaa, jotka ovat agroekologia, kasvinjalostus, kasvinviljelytiede, kasvipatologia, maatalouseläintiede ja puutarhatiede. Maisterivaiheessa voit erikoistua oman kiinnostuksesi mukaisesti yhteen näistä. Opintosuunnan valinta vahvistetaan heti opintojen alussa HOPS-keskustelussa opintosuunnan vastuuprofessorin tai opintoneuvojan kanssa. Mikäli joihinkin opintosuuntiin syntyy poikkeuksellista ruuhkaa, käytetään valintaperusteena ensimmäisen opiskeluvuoden opintomenestystä. 

Kasvintuotantotieteiden pääaineesta valmistuneena maisterina sinulla on hyvät valmiudet siirtyä joko suoraan työelämään tai jatkaa opintojasi tohtorivaiheeseen. Saavutettu asiantuntijuus tarjoaa laajasti työtilaisuuksia niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, mm. yrityksissä, teollisuudessa sekä, kasvintarkastus-, tutkimus-, hallinto-, opetus- ja neuvontatehtävissä.

Kasvipatologia 

Kasvipatologia on kasvien tauteja ja taudinaiheuttajia tutkiva tiede, jonka soveltavana päämääränä on kasvien suojelu sekä bioottisilta (sienet, virukset, bakteerit) että abioottisilta (ravinnehäiriöt, ilman epäpuhtaudet) taudinaiheuttajilta. Kasvipatologian opetuksen ja tutkimuksen keskeisenä kohteena ovat kasvin ja taudinaiheuttajan väliset vuorovaikutukset ja fysiologiset häiriöt kasvin elintoiminnoissa. Näitä tarkastellaan kaikilla biologisilla tasoilla aina molekyyleistä ekosysteemiin. Kasvipatologian opinnot painottuvat yhä enemmän laaja-alaisen perustietämyksen ja monipuolisten tutkimusmenetelmien hallintaan. Kasvitieteen, kasvifysiologian, kasvintuotanto- ja maaperätieteiden, ekologian, mikrobiologian, perinnöllisyystieteen, biokemian sekä molekyylibiologian hallinta on tärkeää kasvipatologian opinnoissa.

Kasvipatologian opinnoissa perehdytään kasvipatogeenien biologiaan ja ekologiaan sekä kasvitautien leviämiseen, vahinkojen tunnistamiseen ja torjuntaan. Opinnoissa käsitellään pelto- ja puutarhakasvien sieni- ja bakteeritaudinaiheuttajien sekä virusten tunnistamista perinteisin ja molekyylibiologisin menetelmin. Kasvipatogeenien infektiomekanismien ja epidemiologian tuntemuksella luodaan perustaa taloudellisesti ja ekologisesti kestävälle kasvinsuojelulle. Uudet taudinaiheuttajat sekä olemassa olevien taudinaiheuttajien muuntelu ovat pelto- ja puutarhakasvien viljelyn uhkana. Ne luovat jatkuvasti haasteita uusien, innovatiivisten kasvitautien tunnistusmenetelmien ja torjuntatapojen kehittämiseksi. Kasvipatologian asiantuntijoita tarvitaan mm. kasvinsuojelualan yrityksissä, tutkimus-, opetus-, neuvonta-, hallinto- ja järjestötehtävissä.