Etusivu Opetus Tentit Tutkintorakenteet Opintojaksot

HUOM! Tämä opas on tarkoitettu ennen 1.8.2017 aloittaneille opiskelijoille, jotka eivät siirry uusiin koulutusohjelmiin.

Ennen 1.8.2017 opintonsa aloittaneet Kasvintuotantotieteiden maisterivaiheen pääaineopiskelijat voivat joko suorittaa tutkintonsa loppuun vanhojen tutkintovaatimuksien pohjalta tai siirtyä Maataloustieteiden maisteriohjelman kasvintuotantotieteiden opintosuuntaan.

Lisätietoa ja ohjeet siirtymiseen saat Flamman ohjesivulta (vaatii sisäänkirjautumisen): https://flamma.helsinki.fi/fi/HY365554

Korvaavuustaulukosta näet vanhan pääaineen ja uuden koulutusohjelman opintojaksojen keskinäiset korvaavuudet. Pystyt hyödyntämään taulukkoa sekä siirtyessäsi uuteen koulutusohjelmaan että suorittaessasi vanhempia tutkintovaatimuksia (2016-2017).

 

Kasvintuotantotieteet  

Oletko kiinnostunut pelto- ja puutarhakasveista sekä kasvintuotannon ekologisesta ja eettisestä kestävyydestä? Haluatko olla mukana ratkaisemassa maatalouden ja kasvintuotannon tulevaisuuden haasteita?  Kasvintuotantotieteiden pääaineen opinnoissa perehdytään maa- ja puutarhatalouden kasvintuotantoon, sen biologiseen perustaan sekä tuotantoon liittyviin haasteisiin. Pääaineeseen liittyvä tutkimus ja opetus tarjoavat mahdollisuuden syventyä kasvintuotantotieteisiin monella eri tasolla molekyylibiologiasta ekologiseen kestävyyteen. 

Kasvintuotantotieteiden maisterivaiheen pääaine sisältää kuusi opintosuuntaa, jotka ovat agroekologia, kasvinjalostus, kasvinviljelytiede, maatalouseläintiede ja puutarhatiede. Maisterivaiheessa voit erikoistua oman kiinnostuksesi mukaisesti yhteen näistä. Opintosuunnan valinta vahvistetaan heti opintojen alussa HOPS-keskustelussa opintosuunnan vastuuprofessorin tai opintoneuvojan kanssa. Mikäli joihinkin opintosuuntiin syntyy poikkeuksellista ruuhkaa, käytetään valintaperusteena ensimmäisen opiskeluvuoden opintomenestystä.

Kasvintuotantotieteiden pääaineesta valmistuneena maisterina sinulla on hyvät valmiudet siirtyä joko suoraan työelämään tai jatkaa opintojasi tohtorivaiheeseen. Saavutettu asiantuntijuus tarjoaa laajasti työtilaisuuksia niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, mm. yrityksissä, teollisuudessa sekä, kasvintarkastus-, tutkimus-, hallinto-, opetus- ja neuvontatehtävissä.

Agroekologit tuntevat maatalouden luonnonvarojen ja biodiversiteetin hoidon ekologisen perustan. Agroekologia on monialainen tiede, joka selvittelee millainen maatalous sekä millaiset ruoan tuotannon ja kulutuksen järjestelmät olisivat kestäviä. Alan tutkimuksessa korostuvia kysymyksiä ovat: Mikä on luonnonvaraisten eliöiden vaikutus viljeltyjen lajien menestymiseen, ja toisaalta mikä on viljelytoiminnan vaikutus luonnonvaraisiin populaatioihin, yhteisöihin ja ekosysteemeihin? Mitkä ovat ruoan tuotannon ja kulutuksen järjestelmän eli ruokajärjestelmän ympäristövaikutukset, ja miten haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää?

Agroekologia

Agroekologian opinnoissa perehdytään ravinnontuotantoa ylläpitäviin ekologisiin perusprosesseihin, eri eliölajien runsauteen ja levinneisyyteen vaikuttaviin tekijöihin, eri eliökantojen ja -yhteisöjen merkitykseen ruoantuotannon ylläpitämisessä ja viljeltyjen maiden merkitykseen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Opinnoissa perehdytään tuotantotapojen ympäristö- ja luonnonvara­vaikutusten arviointiin, ja erilaisten tuotantotapojen, kuten luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon, vertailuun. Ruokaturva – ruoan riittävyyden ja saavutettavuuden varmistaminen – on monitahoinen tutkimuskysymys, johon agroekologiassa tartutaan systeemi- eli järjestelmäanalyysin keinoin.