Etusivu Opetus Tentit Tutkintorakenteet Opintokokonaisuudet Opintojaksot

HUOM! Tämä opas on tarkoitettu ennen 1.8.2017 aloittaneille opiskelijoille, jotka eivät siirry uusiin koulutusohjelmiin.

Ennen 1.8.2017 opintonsa aloittaneet Ravitsemustieteen pääaineopiskelijat voivat joko suorittaa tutkintonsa loppuun vanhojen tutkintovaatimuksien pohjalta tai siirtyä uusiin koulutusohjelmiin.

Vastaavuustaulukosta näet ravitsemustieteen kandi- ja maisteritutkintojen tutkintovaatimuksia 2016–2017 vastaavat opinnot:

Halutessaan kandivaiheen opiskelijat voivat siirtyä Molekyylibiotieteiden kandiohjelmaan (BY-tdk) tai Elintarviketieteiden kandiohjelmaan (MM-tdk)

Lisätietoa ja ohjeet siirtymiseen saat Flamman ohjesivulta (vaatii sisäänkirjautumisen):

Korvaavuustaulukosta näet Ravitsemustieteen ja uusien koulutusohjelmien opintojaksojen keskinäiset korvaavuudet. Pystyt hyödyntämään taulukkoa sekä siirtyessäsi uuteen koulutusohjelmaan että suorittaessasi vanhempia tutkintovaatimuksia (2016-2017). Korvaavuustaulukot koulutusohjelmittain:

Ravitsemustiede

Ravitsemustieteen tavoitteena on tutkia ja opettaa ihmisen ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä perustieteistä aina käytännön sovelluksiin saakka. Kemia ja biologia sekä erityisesti biokemia ja fysiologia muodostavat sen pohjan, jolla selvitetään ravinnon osuutta eri elintoiminnoissa. Ravitsemustiede vastaa kysymyksiin kasvun, elämän ylläpidon, lisääntymisen ja terveyden vaatimista ravintoaineista ja niiden määristä. Ravitsemustieteen tutkimuskohteisiin kuuluvat myös ruoka-aineiden ja -lajien merkitys ravitsemuksessa samoin kuin ravinto- ja ruoka-aineissa eri ruoanvalmistusprosesseissa tapahtuvat muutokset.

 

Ravitsemustiede ei tukeudu yksinomaan luonnontieteisiin, sillä ihmisen ravitsemukseen vaikuttavat paitsi biologiset myös sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja psyykkiset tekijät. Selviteltäessä yksilöiden, ryhmien ja kokonaisten kansakuntien ruoankäytön eroja sekä etsittäessä ratkaisuja kansallisiin ja kansainvälisiin ravitsemusongelmiin sovelletaan myös yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellistä tietoa ja tutkimusmenetelmiä.

 

Ravitsemustiedettä pääaineenaan opiskelevat valmistuvat elintarviketieteiden kandidaateiksi (alempi korkeakoulututkinto 180 op) tai maistereiksi (ylempi korkeakoulututkinto, yhteensä 300 op). Ravitsemustieteen kandidaatin tutkinto koostuu yleisopinnoista, ravitsemustieteen perus- ja aineopinnoista sekä näitä tukevista sivuaineopinnoista. Maisterivaiheessa voi valinnaisten kurssien ja sivuaineopintojen avulla halutessaan painottaa opintojaan esimerkiksi fysiologisen ravitsemuksen, kansanravitsemuksen, globaalin ravitsemuksen tai ruokapalvelualan suuntaan.

 

Ravitsemustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa riittävät tiedot ja edellytykset ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Kandidaatin tutkinnon suorittaneilla on ravitsemustieteen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen. Ravitsemustieteen kandidaatit voivat työskennellä järjestöissä, elintarviketeollisuudessa sekä ruokapalvelualalla. Ravitsemustieteen maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä alan tieteelliseen jatkokoulutukseen. Ravitsemustieteen maisterin tutkinnon saavuttaneet voivat toimia asiantuntijatehtävissä järjestöissä, tutkimuslaitoksissa, elintarvike- ja lääketeollisuudessa sekä ruokapalvelualan johtotehtävissä.

 

Ravitsemusterapia

Ravitsemusterapeutin pätevyys edellyttää maisterin tutkinnon suorittamista Itä-Suomen yliopistossa.

  

Yhteystiedot

Ravitsemustieteen osasto, PL 66 (Viikki, Agnes Sjöbergin katu 2, EE-talo), 00014 Helsingin yliopisto, http://www.helsinki.fi/elintarvike-ja-ymparisto/opiskelijaksi/ravitsemustiede.html